Tick-the-Code - julkaisut
Happy Are The Software Engineers.. (artikkeli)
Ensimmäinen koskaan kirjoittamani julkaisu on nimeltään "Happy Are The Software Engineers.." ("Onnellisia ovat ohjelmistosuunnittelijat..") ja se ilmestyi Better Software-lehdessä joulukuussa 2006. Artikkeli kuvaa kaikessa lyhykäisyydessään, kuinka täydellinen keskittyminen voi luoda onnellisuuden tunteen, erityisesti jos tehtävä on mielekäs. Halusin osoittaa, että ohjelmistolaatutyö on mielekästä ja että Tick-the-Code -menetelmällä on mahdollista uppoutua täydelliseen keskittymisen tilaan.
Tiivistettynä: onnea on Tick-the-Code.
Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice
Ensimmäinen tieteellinen artikkelini on nimeltään "Tick-the-Code Inspection: Theory and Practice" (Tick-the-Code -katselmointi: teoria ja käytäntö) ja se ilmestyi vertaistarkistetussa ASQ (American Society for Quality, Amerikan Laatuliitto) lehdessä nimeltä Software Quality Professional.
Kuten nimi kertoo, artikkelini paljastaa kaikki Tick-the-Code -menetelmän yksityiskohdat aina 24 koodaussääntöön asti. Artikkeli on kattavin kirjoitettu lähde Tick-the-Code -menetelmästä.
Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness)
Toinen tieteellinen artikkeli on nimeltään Tick-the-Code Inspection: Empirical Evidence (on Effectiveness) (Tick-the-Code -katselmointi: empiirisiä todisteita (tehokkuudesta)). Kirjoitettuani artikkelin esitin sen ensimmäisen kerran Pacific Northwest Software Quality Conference (PNSQC)-konferenssissa lokakuussa 2007, Portlandissa, Oregonin osavaltiossa, USA:ssa. Artikkeli esittelee Tick-the-Code-koulutuksista kerättyjä mittauksia (noin 50 koulutuksen yhteensä yli 300 osallistujaa osallistuivat tutkimukseen.) Tulokset ovat paljastavia. Artikkelin päähuomio on, että ohjelmistosuunnittelijat voisivat pitää koodinsa paljon yksinkertaisempana ja välttää tekemästä monia niistä virheistä, joista ohjelmistoprojektit ovat tulleet niin pahamaineisiksi.
Artikkelin lisäosassa on lista Tick-the-Code -menetelmän säännöistä artikkelin kirjoitushetkellä (kesä 2007).
Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan
Pirkanmaan Tietojenkäsittely-yhdistys (Pitky ry) julkaisi artikkelini jäsenlehdessään Pitkyn Piiri 1/2008. Se on nimeltään "Tick-the-Code - uusvanha tekniikka taistelussa bugeja vastaan".
Tulossa
Tick-the-Code -katselmointi: kirja
Vuodesta 2006 olen kirjoittanut kirjaa Tick-the-Code -menetelmästä. Siitä tulee yksityiskohtaisin ja täydellisin lähde menetelmään. Olen jo luonnostellut lähes kaikki luvut. Joihinkin niistä olen jo saanut asiantuntijoilta palautetta, jonka olen ottanut huomioon. Olen lähestynyt muutamaa kustantajaa ja saanut lisää palautetta (en vielä hyväksyntää). O'Reilly-toimittaja Andy Oram mainitsi menetelmän Beautiful Code-kirjan blogissa, mikä aiheutti melkoisen ryntäyksen näillekin sivuille. Seuraavaksi täytyy saada syntymään asiasta kiinnostunut yhteisö ja lähestyä kustantajia uudestaan.
Ote kirjasta
Ote vaihtuu viikottain. Kukin ote on vielä luonnos ja voi muuttua ennen päätymistään kirjaan. Otteet ovat englanniksi.
The fact that one coding standard is better than no coding standard at all, doesn't mean that two coding standards or more would be better than just one. As a matter of fact, several simultaneous coding standards have a high risk of being inconsistent. It is also very likely that there will be more than enough rules and guidelines to follow, if you have to observe several coding standards at the same time.
Some companies, especially the larger ones, can have differing coding standards for projects, departments, sites or countries. Sometimes different kinds of software - embedded, office applications, utilities - have differing coding standards. This can cause problems when people move from one kind of group to another and bump into a slight culture shock with their different coding styles. Projects that have to develop different kinds of software at the same time might also be adversely affected by multiple coding standards.
Excerpt is part of Chapter 2. "Symptoms".